Kyosho Tracker 2

Trackerin hypyt ovat näyttäviä

Kyosho Tracker 2 on takavetoinen, isopyöräinen, radio-ohjattava auto. Auto on ns. oikea radio-ohjattava eli radio ja auto ovat erillisiä. Tämän ansiosta harrastus voi kehittyä myöhemmin. Markettien autoissa radio ja auto ovat samassa paketissa ja näinollen auton rikkoontuessa tai jäädessä riittämättömäksi täytyy ostaa uusi paketti. Oikeisiin radio-ohjattaviin saa runsaasti eri valmistajien viritysosia, esimerkiksi mottorit ovat vakiokokoisia ja niitä löytyy joka lähtöön. Auto kootaan ja maalataan itse. Nykyisin toki moni suurempi osakokonaisuus on koottu jo tehtaalla mutta auton ajokuntoon saattaminen vie muutaman illan ja on sekä opettavaista että hauskaa. Autoissa on muun muassa toimivat tasauspyörästöt ja öljytäytteiset iskunvaimentimet joten suurempien kulkupelien tekniikka tulee samalla tutuksi. Oikeisiin radio-ohjattaviin löytyy myös varaosia kaupan hyllyltä ja ne kestävät muutenkin kovempaa käyttöä kuin olohuonemaasturit. Mikäli kokoaminen tuntuu vastenmieliseltä niin monilla valmistajilla on valmiiksi koottuja paketteja (esim. Kyosho 'Ready-set') mutta mielestäni silloin menetetään osa harrastuksen viehätyksestä. Viritysmahdollisuudet ja varaosien saatavuus on näillä kuitenkin yhtä hyvä kuin rakennussarjasta kootuilla.

Auto kiipeää vaikka minne jos pitoa vain riittää. Tässä auto on vaarassa kaatua taaksepäin Ylös päästiin! Luonnossa tämä on kuvia hurjempi suoritus.

Hankin Kyosho Tracker 2:n koska olin päättänyt elvyttää vanhan harrastukseni. Toki lastenkin takia mutta ennenkaikkea koska radio-ohjattavat ovat hauskoja ja rentouttavia. Radio-ohjattavia olin harrastanut viimeksi noin 15 vuotta sitten ja silloin Tamiya oli vallitseva merkki. Netistä hankittujen kommenttien ja oman tuntuman mukaan päädyin kuitenkin Kyoshoon jolla näytti olevan toimiva perusalusta sähköautoissa. Sähköauto oli itsestäänselvyys polttomoottoriauton likaisuuden ja meluisuuden takia. Toisaalta sähköauto on myös paljon helppohoitoisempi ja huolettomampi joten laiskana ihmisenä osaan arvostaa myös sitä.

Auton piti kyetä kulkemaan soralla ja nurmikolla. Minulla oli aikoinaan useita hiekkakirpputyyppisiä autoja joita, suuri osa normaalikrossareista edustaa. Ajattelin kokeilla jotain muuta. Koska en aio ajaa autolla kilpaa, edes kerhossa, päädyin isopyöräiseen hirvitykseen lähinnä ulkonäkösyistä ja koska ajattelin laitteen olevan maastokelpoisempi suurten pyörien ansiosta.

Auto hyppää korkealle lyhyistä ja jyrkistä hyppyreistä. Ilmalennot ovat tasapainoisia.

Tracker 2 ei ole varsinainen maastoauto vaikka se aika hyvin kulkeekin maastossa. Parhaimmillan auto on nopeassa ajossa jossa se voi hyppiä esteiden yli. Auton hyppyominaisuuden ovat hyvät koska auto on hyvin tasapainoinen. Kaksipyörävetoinen auto voi toki jäädä kiinni (näissä autoissa on aina tasauspyörästö) mutta suurten pyörien ansiosta Tracker menee aikamoisessa heinikossakin. Oikein kovaan maastoajoon olisinkin ostanut vastaavan nelivetoisen auton mutta niissä on suuremmat tehohäviöt, paino ja enemmän huollettavaa.

MPG videoVideokuvaa!

Alkuajoista auto on kokenut muutamia parannuksia:



Auto uutena Uusi kori teki ihmeitä Nivelvetoakselit. Joustovarat pitenivät äärirajoille uusien vetoakseleiden myötä. Radiolaitteisto on suojattu kosteudelta. Kutistesukkaa moottorin ympärille.

Muita huomioita

Olen ollut erittäin tyytyväinen auton kestävyyteen, jopa muoviset kromiosat ovat pysyneet kiitettävästi mukana vaikka auto on välillä törmännyt mm. betoniporsaaseen.
Huollon tarve on aika pieni, auto on hyvin suunniteltu. Vauhtia ja näyttävyyttä riittää.Pari akun virtajohtoa on minulta palanut normaaliajossa siten että johdon muovikuoren sisältä on löytynyt pelkkää mustaa kuparisilppua. Tämä kertoo akun johtojen alimitoituksesta ja siitä että moottori todellakin kuluttaa aika paljon virtaa. Suurin syy lienee kuitenkin väärässä välityksessä, kun vaihdoin moottorin päässä olevan hammasrattaan pienemmäksi niin ongelmat katosivat pääosiltaan. Valmistajan mukaan autossa tulisi käyttää 13-15 hampaista ratastas mutta itse päädyin 11-hampaiseen joka vielä on toimiva ratkaisu. Välityksiin vaikuttaa moottorin tyyppi, heikkovääntöinen kierroskone vaatii ehdottomasti tiheämmän välityksen
Suuret renkaat ovat yleensä eduksi mutta liukkaalla alustalla (jää,sora ja lumi) auto on hieman äkkinäisempi ajettava koska eturenkailla on massaa enemmän kuin tavallisilla renkailla. Perinteisillä RC-autoilla on monesti pienemmät ja ohuemmat etu- kuin takarenkaat. Ehkä nelivetoisella Wild Daggerilla ei ole näitä ongelmia?

Taas mennään! Auto oli välillä keltainen, alunperin maalasin sen punaiseksi. Auto ilman koria.


Kuinka lujaa auto kulkee?

Välitysten mukaan auto kulkee noin 15 km/h mikäli moottori kiertää 10 000 kierrosta/min. Nykyinen moottori kiertää noin 20 000 kierrosta minuutissa. Käytännössä auto tuntuu liikkuvan tosi lujaa, juosten sitä ei saa kiinni. Yläraja lienee nykyisellä moottorilla ja 8,4V jännitteellä lähes 40km/h. Yleensä mainittuihin nopeuksiin kannattaa suhtautua varauksin mikäli niistä ei ole muuta näyttöä kuin mainosesite joten osallistun mielelläni kisaan Nikko-autoja vastaan ;-) Nopeuksista vielä senverran että tehoa löytyy nykyisin sähkömoottoreista yllättävän paljon; sähköhelikoptereita on ollut myynnissa jo useamman vuoden. Mattoradoille tarkoitetut kilpa-autot saavuttavat sähköllä jopa 60-80 km/h nopeuksia vaikka huippunopeus ja kiihtyvyys on mitoitettu radalle eikä ennätysten tekoon. Maailmanennätys luokitellulle rata-autolle on 95,1 km/h mikä on hyvä saavutus kuudella akkukennolla (7,2V). Polttomoottoriautoille 100km/h ei ole vaikea saavutus vaikka useimmat jäävät vakiona 50km/h-70km/h nopeuksiin.

Talvella on liukasta. Pieni lumimäärä ei estä menoa.